Varkauden Vakuutuskassan
SÄÄNNÖT 1.7.2024 alkaen
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 §
Vakuutuskassan nimi on Varkauden Vakuutuskassa. Kassan kotipaikka on Varkaus.
2 §
Kassan tarkoituksena on näissä säännöissä määriteltyjen etuuksien myöntäminen.
Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista 946/2021 ja vakuutuskassalakia (948/2021).
Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle.
3 §
Kassassa on oltava vähintään 300 vakuutettua.
TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE
4 §
Kassan toimintapiirin muodostavat seuraaviin työnantajiin työsuhteessa olevat henkilöt:
1. A. Ahlström Kiinteistöt Oy
2. Aikawa Fiber Technologies (AFT) Oy
3. Andritz Oy
4. ANDRITZ Warkaus Works Oy
5. Sahala Works Oy
6. Stora Enso Oyj
7. Sumitomo SHI FW Energia Oy
8. Varkauden Vakuutuskassa
9. Metalmix Oy
10. Fin-Terpuu Oy
11. Caverion Suomi Oy
12. NPS Power Oy
13. Nordic Power Service Oy
14. NPS Inspection Oy
15. Elcoline Group Oy
16. Elcoline Industrial Service Oy
17. Elcoline Construction Oy
18. Elcoline Plant Service Oy
19. Elcoline Power Oy
20. SSG Sahala Oy
Toimintapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilön työpaikka on työnantajan Varkaudessa sijaitsevilla tehtailla ja toimipaikoilla ja hän saa työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa.
Kassan vakuutetut, joiden työsuhde em. työnantajaan päättyy ja uusi työsuhde toiseen em. työnantajaan alkaa välittömästi entisen työsuhteen päätyttyä, kuuluvat yhtäjaksoisesti kassan toimintapiiriin.
Kassan vakuutetuksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluva henkilö. Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on toisen sairaus- tai vakuutuskassan vakuutettu.
Kassan toimintapiiriin kuuluvat lisäksi seuraavat ryhmät alla mainituin edellytyksin:
Perheenjäsenvakuutettu
Toimintapiiriin voivat halutessaan kuulua myös toimintapiirin työnantajaan työsuhteessa olevan vakuutetun perheenjäsenet. Perheenjäsenillä tarkoitetaan kassan vakuutetun avo- /aviopuolisoa, kassan vakuutetun 18 vuotta nuorempia omia lapsia, kassan vakuutetun 18 vuotta nuorempia otto- ja kasvattilapsia, joihin hänellä on huoltajuus. Sekä vakuutetun avo- /aviopuolison liittyessä kassan vakuutetuksi itse, myös hänen omia 18 vuotta nuorempia lapsiaan, jotka asuvat heidän kanssaan samassa taloudessa. Määräystä avo- /aviopuolisosta ja lapsista sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitetun rekisteröidyn parisuhteen osapuoleen ja hänen lapsiinsa.
Eläkeläisvakuutettu
Työnantajan palveluksesta suoraan eläkkeelle siirtyvät henkilöt voivat halutessaan jatkaa vakuutussuhdetta. Edellytyksenä on henkilön yhtäjaksoinen vakuutussuhde kassassa vähintään 10 vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä.
Vakuutettuna jatkamisesta on ilmoitettava yhden kuukauden kuluessa eläkepäätöksen saamisesta.
Muu vakuutettu
Toimintapiiriin voivat halutessaan kuulua myös ne 10 vuotta yhtäjaksoisesti työnantajan palveluksessa ja kassan vakuutettuina olleet henkilöt, jotka on irtisanottu työnantajan palveluksesta tuotannollisista ja taloudellisista syistä tai jotka ovat itse irtisanoutuneet, ja jotka ovat oikeutettuja työttömyysturvalain mukaisiin lisäpäiviin. Edellytyksenä on lisäksi, että he eivät ole ansiotyössä eivätkä toimi yrittäjinä. Vakuutussuhteen päättymättä ansiotyö- tai yrittäjäaika saa kestää kuitenkin enintään kuusi kuukautta.
Muun vakuutetun on haettava vakuutussuhdetta yhden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Muuksi vakuutetuksi ennen sääntömuutoksen 2.12.2021 voimaantuloa hyväksytyn henkilön vakuutussuhde jatkuu.
Kassan etuuskäsittelijä toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen. Vakuutussuhde alkaa hakemispäivästä.
Kassan toimintaperiaatteisiin kuuluu, että työnantaja ilmoittaa kassalle alkaneet ja päättyneet työsuhteet sekä työsuhteen aikana tapahtuvat muutokset, kuten lomautukset ja muut palkattomuudet. Etuuskäsittelijä toteaa vakuutussuhteen edellytysten olemassaolon työsuhteen alkaessa ja tarvittaessa myös muutosten yhteydessä.
Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle toimitetaan kassan säännöt.
Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista vakuutuskassan internetsivustolla ja kassan toimiston ilmoitustaululla.
KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN
5 §
Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen.
Vakuutettu katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli maksuhuomautuksista huolimatta hän ei ole maksanut vakuutusmaksuja kolmen kuukauden ajalta.
Edellä mainittujen lisäksi perheenjäsenvakuutetun vakuutussuhde päättyy myös vakuutetun vakuutussuhteen päättyessä, vakuutettuna olemisen edellytysten muuttuessa, perheenjäsenvakuutetun (avo-/aviopuoliso, rekisteröidyn parisuhteen osapuoli) jäädessä kokoaikaeläkkeelle tai vakuutettuna olevan lapsen täytettyä 18 vuotta.
Vakuutetulla, joka eroaa kassasta, ei ole oikeutta liittyä uudelleen kassan vakuutetuksi, lukuun ottamatta tapauksia, kun uusi työsuhde työnantajaan alkaa.
Vakuutussuhde päättyy, kun kassa on vastaanottanut eroilmoituksen.
Vakuutettua ei voida erottaa kassasta.
6 §
Vakuutetulla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.
VAKUUTUSMAKSU
7 §
Vakuutetun vakuutusmaksu on 1,7 prosenttia työnantajalta saadusta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Perheenjäsenvakuutetuksi liitetty alle 18-vuotias lapsi kuuluu varsinaisen vakuutetun vakuutusmaksuun, eikä erillistä vakuutusmaksua heistä makseta.
Perheenjäsenvakuutetun (avo-/aviopuoliso, rekisteröidyn parisuhteen osapuoli) vakuutusmaksu on 1,7 prosenttia ennakkoperintälain alaisesta tulosta, kuitenkin vähintään 17 euroa ja enintään 150 euroa kuukaudessa.
Muun vakuutetun vakuutusmaksu on 1,7 prosenttia työttömyysetuudesta, kuitenkin vähintään 17 euroa ja enintään 150 euroa kuukaudessa.
Eläkeläisvakuutetun vakuutusmaksu on 1,7 prosenttia eläketulosta, kuitenkin vähintään 17 euroa ja enintään 150 euroa kuukaudessa.
Palkkaa ja eläkettä samanaikaisesti saavalta vakuutetulta peritään vakuutusmaksu sekä palkasta että eläkkeestä edellä mainittujen prosenttien mukaisesti ja häneen sovelletaan näiden sääntöjen mukaisia työsuhteessa olevaa vakuutettua koskevia määräyksiä työssäolon ajalta. Kokoaikaisesti työssä olevalta vakuutusmaksu peritään vain palkasta.
Marraskuussa pidettävällä kassankokouksella on oikeus korottaa vakuutusmaksun alarajaa elinkustannusindeksiä vastaavaksi.
8 §
Työnantaja pidättää vakuutetun vakuutusmaksun vakuutetun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksut tilitetään kassalle ainakin kerran kuukaudessa. Työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta ei peritä vakuutusmaksua.
Perheenjäsenvakuutetut (avo-/aviopuoliso, rekisteröidyn parisuhteen osapuoli), muut vakuutetut ja eläkeläisvakuutetut sekä palkattomasti poissaolevat vakuutetut suorittavat vakuutusmaksunsa hallituksen määräämällä tavalla.
Kassan hallitus voi hakemuksesta vapauttaa vakuutetun vakuutusmaksun suorittamisvelvollisuudesta ulkomaankomennuksen ajalta tai ajalta, jolloin vakuutettu on palkkaa saamatta ja työsuhteen päättymättä pitkäaikaisesti työstä poissa sairauden, synnytyksen, opiskelun, asevelvollisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Vakuutetulla ei ole maksuvapautuksen ajalta oikeutta näiden sääntöjen 10 §:n mukaisiin etuuksiin.
9 §
Kassan taloudellisen tilan vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittua vakuutusmaksua enintään 25 prosentilla.
Vakuutusmaksun muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on toteutettava sääntömuutoksena.
LISÄETUUDET
10 §
Kahdentoista peräkkäisen kuukauden aikana korvataan sairauden, vian tai vamman takia johdosta lisäetuutta enintään määrä, joka on kahdentoista edellisen kuukauden aikana maksettujen vakuutusmaksujen yhteissumma kuusinkertaisena. Mikäli varsinainen vakuutettu on lisännyt perheenjäsenvakuutetuksi alle 18 vuotta nuoremmat lapsensa, käyttävät he vakuutetun maksuihin perustuvaa määrärahaa yhdessä vakuutetun kanssa.
Vakuutetulla, joka on saanut lisäetuuksia edellä tarkoitetun enimmäismäärän, ei ole oikeutta uudelleen saada etuutta ennen kuin on suorittanut vakuutusmaksunsa kahdentoista kuukauden aikana.
Kustannuksina korvataan
1. a) lääkärinpalkkiosta 80 prosenttia silloin, kun korvausta saa myös sairausvakuutuslain mukaan.
Sv-korvattavuusedellytys ei koske lääkärinpalkkiona korvattavia pientoimenpiteitä.
b) avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammashoidosta
johtuva maksu, sairaalan poliklinikkamaksu, päiväkirurgiasta peritty maksu, käyntimaksu hoitajalla, fysioterapian käyntimaksu sekä terveyskeskuksessa tai sairaalan poliklinikalla peritty sarjahoitomaksu (fysioterapia ja syöpähoidot) 10 euroa ylittävältä osalta enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka
2. Sairaalan, terveyskeskuksen sekä kotisairaalan hoitopäivämaksusta 80 prosenttia enintään keskussairaalan, muun kuin psykiatrisen toimintayksikön alimman maksuluokan mukaiseen määrään saakka.
3. lääkärin määräämät lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet ja perusvoiteet 7,00 euroa ylittävä osa per lääke, silloin kun korvausta saa myös sairausvakuutuslain mukaan. Kahden viikon annosjakelujaksossa olevien lääkkeiden osalta korvataan 1,17 euroa ylittävä osa per lääke. Korvaus lasketaan hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu. Lääkkeen ollessa viitehintaa kalliimpi viitehinnan ylittävää osuutta ei korvata. Sairausvakuutuslain mukaisten lääkkeiden vuosittaista alkuomavastuuta ei korvata.
4. 50 prosenttia lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista, patologisista tutkimuksista, radiologisista tutkimuksista ja -hoidoista sekä fysioterapiasta sekä julkisen terveydenhuollon yksikössä tehdyistä laboratoriotutkimuksista
5. 50 prosenttia yksityisessä terveydenhuollossa sairaanhoitajan tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön antamasta hoidosta.
6. a) 60 prosenttia lääkärin määräämien muiden kuin 6 b –kohdassa tarkoitettujen henkilökohtaisten laitteiden ja apuvälineiden, kuten kuulolaitteen, kainalosauvojen sekä tekojäsenten ensimmäisestä hankkimisesta kuitenkin vain, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi
7. Vähintään kuuden kuukauden vakuutussuhteen jälkeen lääkärin tai optikon määräämät silmälasit, aurinkolasit tai piilolinssit 250 euroa kahden vuoden välein. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien, aurinkolasien tai piilolinssien linssit ovat näkökykyä korjaavat. Silmälasikorvausta vastaavan summan voi käyttää myös silmien taittovirheiden korjausleikkaukseen. Korvauksen uudelleen saamisen edellytys on sama kuin silmälasihankinnan osalta. Perheenjäsenvakuutettu alle 18- vuotias lapsi, käyttää varsinaisen vakuutetun kanssa samaa 250 euron enimmäismäärää kahden vuoden välein. Perheenjäsenvakuutettu alle 18- vuotias lapsi saa korvauksen kuitenkin vain, jos silmälaseja, aurinkolaseja tai piilolinssejä ei ole mahdollista saada ilmaiseksi.
8. Vähintään kuuden kuukauden vakuutussuhteen jälkeen hammaslääkärin, erikoishammasteknikon sekä suuhygienistin suorittama hoitotyö 300 euroa kalenterivuodessa. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Perheenjäsenvakuutettu alle 18- vuotias lapsi, käyttää varsinaisen vakuutetun kanssa samaa 300 euron enimmäismäärää kalenterivuoden ajalla.
9. Rokotteet 150 euroa kalenterivuodessa. Perheenjäsenvakuutettu alle 18- vuotias lapsi, käyttää varsinaisen vakuutetun kanssa samaa 150 euron enimmäismäärää kalenterivuoden ajalla.
LISÄETUUSKORVAUSTEN SAAMISEN EDELLYTYKSET
11 §
Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että
1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon antanut lääkäri tai muu asianmukaisen ammattikoulutuksen
saanut henkilö, joka on merkitty sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ammatti-
henkilöiden keskusrekisteriin tai
2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä
terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoittamassa yksityisen terveydenhuollon
toimintayksikössä.
Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta.
Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä Suomessa annetusta hoidosta olisi maksettu.
12 §
Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 500 euroa.
Hautausavustuksen määrää voidaan marraskuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden elinkustannusindeksiä vastaavaksi.
Hautausavustus maksetaan ensisijaisesti kuolinpesälle. Se voidaan maksaa myös aviopuolisolle, avopuolisolle tai rekisteröidyn parisuhteen toiselle osapuolelle. Muussa tapauksessa hautausavustus maksetaan vakuutetun lapsille tai vakuutetun vanhemmille. Jos avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voidaan avustuksesta maksaa ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.
13 §
Edellä 10 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain (1224/2004) nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan vakuutetulla on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.
14 §
Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia.
Kustannuksen katsotaan syntyneen silloin, kun suoritus hoidosta tai tutkimuksesta on maksettu.
LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET
15 §
Jos vakuutettu on palkattomasti pois työstä jonkin muun syyn kuin sairauden vuoksi eikä häneltä ole peritty vakuutusmaksua kyseiseltä ajalta, hänelle ei makseta näiden sääntöjen kohdan 10 mukaisia lisäetuuksia. Poikkeuksena lisäetuuksia kuitenkin suoritetaan vakuutetulle, jolla on oikeus sairauden tai tapaturman vuoksi sairausvakuutus- tai muun lain mukaiseen päivärahaan tai äitiys- ja vanhempainpäivärahaan.
Edellä 10 §:ssä tarkoitettuja lisäetuuksia ei suoriteta siltä ajalta, minkä vakuutettu on:
- asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa tai reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa; tai
- kärsimässä välittömästi tuomittua vapausrangaistusta.
Mitä 2 kohdassa on sanottu, sovelletaan vastaavasti synnytyskustannuksiin.
16 §
Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä etuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
17 §
Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä, sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Samoin toimitaan, jos vakuutettu on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.
Ennen etuuden epäämistä tai alentamista tai myönnetyn etuuden suorittamisen keskeyttämistä on vakuutettua tai edunsaajaa kuultava sekä huomioitava vakuutetun tai edunsaajan menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.
18 §
Hallituksella on oikeus määrätä, ketä palveluntuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.
Vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen osoittamalla palveluntuottajalla.
Jos vakuutettu ei noudata 1 tai 2 kappaleen määräyksiä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.
LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN
19 §
Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemuksessa tai sen liitteessä on annettava tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuskassan vastuun arvioimiseksi.
Lisäetuuskorvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu.
Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt.
Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luku 8 §:n säännöksiä.
20 §
Näiden sääntöjen 10 §:n mukainen korvaus voidaan 13 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.
21 §
Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksetun lisäetuuden perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa ja vakuutettua tai muuta edunsaajaa
on kuultava.
Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut vakuutetun tai muun edunsaajan vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Takaisinperittävä määrä voidaan kuitata kassan myöhemmin maksamasta lisäetuudesta, jos vakuutettu tai muu edunsaaja siihen suostuu.
Kassan hallituksen on laadittava näitä tilanteita varten menettelytapaohjeet, joilla varmistetaan vakuutettujen yhdenmukainen kohtelu.
MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN
22 §
Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitus-
neuvonnasta.
Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan
30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.
Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan
päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Pohjois-
Savon käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.
OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT
23 §
Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto. Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta.
Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.
Vararahastoa saadaan alentaa kassakokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.
Sen estämättä mitä 3 momentissa on määrätty, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.
24 §
Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.
Käyttörahastoa saadaan käyttää:
- tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen
- hallituksen harkinnan mukaan 10 ja 12 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti
.
3) 15 §:ssä mainittuun tarkoitukseen.
Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten etuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi
VASTUUVELKA
25 §
Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.
TILINPÄÄTÖS
26 §
Kassan tilikautena on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssi-valvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.
27 §
Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.
Kassalla ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.
TILINTARKASTUS
28 §
Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.
Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.
29 §
Tilintarkastajien on hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastettava kassan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto ja annettava niistä kultakin tilikaudelta hallitukselle tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kassankokousta.
Kumottu 29.11.2016.
KASSANKOKOUS
30 §
Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella vakuutetulla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.
Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa. Hallituksen erikseen päättäessä kokoukseen saa osallistua
myös postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
31 §
Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehellä on oikeus edustaa enintään yhtä vakuutettua. Vakuutetun asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.
32 §
Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta.
Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa;
- esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
- päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta;
3) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
4) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa;
- määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
- valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
- valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä
- käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
33 §
Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.
Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta tai kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.
34 §
Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu silloin, kun kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.
Kokouskutsu julkaistaan paikkakunnalla ilmestyvässä päivälehdessä, työpaikkojen tiedotuskanavissa sekä kassan internetsivuilla.
35 §
Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat.
Silloin, kun kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Asiakirjat on oltava nähtävillä myös kassankokouksessa. Vastaavasti on meneteltävä, kun kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa sekä kassan internetsivuilla.
Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.
36 §
Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.
Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.
Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet.
Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.
37 §
Asiasta, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu eläkesäätiö- ja eläkekassalain säännöksiä menettelytavoista tai näiden sääntöjen kokouskutsua koskevia määräyksiä, saadaan tehdä päätös vain, jos ne vakuutetut, joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa. Jos asia on lain tai näiden sääntöjen mukaan käsiteltävä kassankokouksessa, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.
Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
38 §
Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä äänestyksen tulos silloin, kun päätöksestä on äänestetty. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa tai muutoin vakuutettujen nähtävänä. Vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.
HALLITUS
39 §
Kassan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista jokaisella on oltava henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen valitsee kassankokous.
Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi kaksi varsinaista kassan vakuutettujen valitsemaa jäsentä varajäsenineen.
Hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrästä päättää kassankokous.
40 §
Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
- valita ja erottaa toimitusjohtaja ja kassan toimihenkilöt sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista
- antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset
- vastata kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä;
- päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta
- päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilöille
- kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi
- antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen.
41 §
Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimitusjohtaja ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheen-johtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on paikalla. Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.
42 §
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirjaan on merkittävä
- kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
- kokouksessa paikalla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
- kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet;
- esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.
TOIMITUSJOHTAJA
43 §
Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö- ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.
KASSAN NIMENKIRJOITUS
44 §
Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.
VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO
45 §
Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä maksuvalmius varmistaen.
Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.
Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa. Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi.
Kassa ei saa antaa takausta.
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN
46 §
Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä olevia työnantajaa koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään 12 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.
JAKAUTUMINEN JA SULAUTUMINEN
47 §
Kassa ei voi jakautua eikä sulautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.
VAKUUTUSKANNAN LUOVUTTAMINEN SEKÄ VAPAAEHTOINEN SELVITYSTILA JA KASSAN PURKAMINEN
48 §
Kassan vakuutuskannan luovuttamisen sekä vapaaehtoisen selvitystilan ja kassan purkamisen ja niiden
edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 8 luvussa säädetään.
LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA KASSAN PURKAMINEN
49 §
Vakuutuskassan lakisääteisen selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.
Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava
1) jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän seuraavan kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;
2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana;
3) jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia;
4) jos säännöissä erikseen niin määrätään;
5) jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi.
50 §
Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.